Urho Kekkonen seurasi Paasikiveä presidentiksi. Hän on Suomen pitkäaikaisin presidentti, 1956-1981.
Kekkosella oli aluksi kilpailijoita ja häntä kritisoitiin, mutta "yöpakkasten" ja "noottikriisin" jälkeen kritiikki vaimeni.
Hän nautti Neuvostoliiton luottamusta ja hänen johdollaan Suomen suhteet Neuvostoliittoon olivat erinomaiset. Neuvostoliiton avulla Kekkonen onnistui pitämään vallan langat käsissään sisä- ja ulkopolitiikassa.
ETYK 1975 ja Poikkeuslaki 1978 uran ja vallan huippuhetkiä.
Hän ei sietänyt arvostelua tai haastajia. Hän saattoi häpäistä ihmisiä julkisesti ja tuhota heidän uransa.
Kekkonen oli ristiriitainen henkilö, joka edelleen herättää suuria tunteita puolesta ja vastaan.
Urho Kekkonen
Sodan jälkeen valtiolla oli paljon tehtävää. Lappi piti jälleenrakentaa, sotakorvaukset maksaa, 400 000 evakkoa asuttaa ja lähes miljoona veteraania palkita palveluksestaan. Töitä riitti kaikille työikäisille.
Valtio tuki vahvasti lapsiperheitä: verohelpotuksia, äitiyspakkaus, äitiysvapaa, maksuton kouluruokailu, lapsilisät, neuvolatoiminnan käynnistyminen, kodinperustamislainojen myöntäminen, valtion tukemat pakettitalot ja maaseudulla lisämaat...
Sodan jälkeen vuosina 1945-1950 syntyneet ikäluokat olivat suuria -> "suuret ikäluokat". Lapsia syntyi yli 100 000 vuodessa.
1960-70 -luvuilla väestö muuttaa maaseudulta kaupunkeihin tai Ruotsiin.
Suuret ikäluokat tulevat työikään ja maalla ei riitä töitä kaikille.
Uudet koneet, kuten moottorisaha ja traktori vähentävät työvoiman tarvetta entisestään.
Maanviljelyn tehostuminen aiheuttaa ruuan ylituotantoa. Ruuan hinnat romahtavat, eikä maanviljelys ole enää useimmilla tiloilla kannattavaa.
Ihmiset oppivat elämään kerrostaloissa ja kerrostalolähiöissä. Uusia asioita mm. sisävessa, juokseva vesi, amme, naapurit.
Samaan aikaan perheiden elintaso nousee ja lapsiluku laskee. Ihmisillä oli varaa ostaa kulutustuotteita, kuten merkkivaatteita, auto, elektroniikkaa, ravintolaruokia ja ulkomaan matkoja.
Lukio ja korkeakoulutus tulee kaikkien saataville.
Ståhlberg, Kaarlo Juho (1919–1925)
Relander, Lauri Kristian (1925–1931)
Svinhufvud, Pehr Evind (1931–1937)
Kallio, Kyösti (1937–1940)
Ryti, Risto Heikki (1940–1944)
Mannerheim, Carl Gustaf Emil (1944–1946)
Paasikivi, Juho Kusti (1946–1956)
Kekkonen, Urho Kaleva (1956–1982)
Koivisto, Mauno Henrik (1982–1994)
Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi (1994–2000)
Halonen, Tarja Kaarina (2000–2012)
Niinistö, Sauli Väinämö (2012–2024)
Stubb, Cai-Göran Alexander (2024-2030)
Selvitä ja kerro omin sanoin mistä seuraavissa asioissa oli kyse?
Yöpakkaset 1958-59
Noottikriisi 1961
Poikkeuslaki 1978
Suomettuminen
Tarkastele oheista tilastoa.
Mitkä vuodet olivat muuttoliikkeen huippuvuodet?
Miksi ihmiset muuttivat Ruotsiin tuolloin?
Ota selvää paljonko suomalaisia asuu Ruotsissa nykyään?
Vertaa alla olevia kuvia ja vastaa kysymyksiin.
Mille aikakausille kuvat voisivat sijoittua?
Mitä eroavaisuuksia kuvissa on?
Mikä selittää eroja kuvien välillä?