Talvisota (1939-1940)

Talvisodan taustaa

• Suomen ja Neuvostoliiton suhteet epäluuloiset jo pitkältä ajalta.

• Neuvostoliittoa huoletti Leningradin turvallisuus, raja vain 32 kilometrin päässä kaupungista. Heimosotien hyökkäykset sekä Suomen yhteistyö Saksan kanssa sisällissodassa tuoreessa muistissa.

• Saksan ja Neuvostoliiton Molotov-Ribbentrop-sopimus elokuussa 1939 yllättää suomalaisetkin.

• Sopimuksen salainen lisäpöytäkirja jätti Suomen Neuvostoliiton armoille.

• Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia ja sotilastukikohtia. Neuvostoliitto oli aiemmin tehnyt samanlaisia vaatimuksia Baltian maille ja miehittänyt maat.

• Suomi ei taipunut vaatimuksiin ja neuvottelut katkesivat.

Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, talvisota alkaa

• Neuvostoliitto lavastaa kömpelön syyn sodan aloitukselle - Mainilan laukaukset.

• Puna-armeija hyökkää 30.11.1939. Samana päivänä pommitetaan useita suomalaisia kaupunkeja ja paikkakuntia, myös Kittilää!

• Mannerheim nimetään armeijan ylipäälliköksi. Armeijan on kutsuttu aseisiin jo aiemmin syksyllä, ensimmäisten Neuvostoliiton vaatimusten jälkeen.

• Puna-armeijalla on musertava ylivoima. Suomi joutuu taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan.

• Neuvostoliitto perustaa nukkehallituksen tulevalle kommunistiselle Suomelle - Terijoen hallitus. Selvänä tavoitteena koko maan valtaaminen!

Talvisota

• Karjalan Kannakselle on rakennettu ennen sotaa Mannerheim-linja. Siitä tulee Suomen puolustuksen selkäranka. Suurin hyökkäys suuntautuu Kannakselle ja suurimmat taistelut käydään siellä.

• Suomen puutteellista varustusta korvasi talvisodan henki: kansa oli yhtenäinen ja puolustustahto oli korkea.

• Suomalaiset pysäyttivät Puna-armeijan alkurynnistyksen. Kannaksella valtavia tappioita, pohjoisempana vihollisdivisioonat saarrettiin ja tuhottiin. Saartamista aletaan kutsua mottitaktiikaksi.

• Puna-armeija teki vakavia virhearvioita. Suomen arveltiin romahtavan helposti, melkein itsestään. Talvi- ja maasto-olosuhteisiin ei varauduttu mitenkään. Koko sodan ja maan miehittämisen arvioitiin kestävän maksimissaan 12 päivää. Myös muut ulkomaat uskoivat näin!

Talvisodan päättyminen

• Puna-armeija vahvistaa joukkojaan ja murtaa suurhyökkäyksellä Mannerheim-linjan helmikuussa 1940.

• Suomen armeija on romahduksen partaalla, mutta taistelee yhä. Iso-Britannia ja Ranska lupaavat apua, mutta avun saapuminen on epävarmaa.

• Neuvostoliitto haluaa lopettaa sodan ennen uusia nöyryytyksiä. He eivät halua joutua Iso-Britannian ja Ranskan vihollisiksi. Terijoen hallitus lakkautetaan ja rauhanneuvottelut aloitetaan.

• Neuvostoliitto saneli Suomelle ankarat rauhanehdot. Rauha solmittiin 13.3.1940. Sota kesti 105 päivää.

Mitkä tekijät selittävät talvisodan ihmeen?

Puna-armeijan heikkoudet

• Puna-armeija uskoi lyhyeen sotaan, eikä sillä ollut mukanaan talvivarusteita (yksiköitä oli siirretty suoraan Puolan rintamalta).

• Huolto ei toiminut, suksia ei osattu käyttää ja majoituskalustoa ei aina ollut.

• Neuvostoliitto luotti liikaa omaan voimaansa eikä uskonut Suomen puolustuskykyyn eikä -tahtoon.

• Stalinin puhdistuksissa vuosina 1937–38 oli tapettu tai vangittu lähes koko NL:n uuteen mekanisoituun sodankäyntiin koulutettu upseerikunta.

Suomen armeijan vahvuudet

• Maaston tuntemus sekä taito liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessa.

• Vahva puolustushenki ja kansallinen yhtenäisyys. Vanha punainen-valkoinen jako katoaa lopullisesti.

• Toimiva radiotiedustelu.

• ”Salaisina aseina” sukset, ahkio, teltta, kamiina ja kenttäkeittiö.

Tehtävä 1

• Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt myöntyä Neuvostoliiton vaatimuksiin ennen talvisotaa. Mitä perusteluja tähän näkökulmaan voisi olla?

• Vastavuoroisesti jotkut ovat sitä mieltä, että Suomi teki oikein kieltäytyessään vaatimuksista. Mitä perusteluja tähän näkökulmaan voisi olla?

Tehtävä 2

• Piirrä vihkoosi havainnollistava kuva mottitaktiikasta. Kirjoita kuvaan selitys eri osa-alueista.

• Piirrä vihkoosi havainnollistava kuva Mannerheim-linjan taisteluista. Kirjoita kuvaan selitys eri osa-alueista.

Tehtävä 3

• Perustele miksi Suomi suostui ankariin rauhanehtoihin?

• Miksi tavalliset suomalaiset olivat tyrmistyneitä kuullessaan rauhanehdot?

Jatkosota (1941-1944)

Jatkosodan taustaa

• Talvisodan ja jatkosodan välistä rauhan aikaa kutsutaan välirauhaksi.

• Suomen ja Neuvostoliiton suhteet pysyivät välirauhan aikana huonoina. Maiden välillä oli useita kiistoja, joiden Suomessa pelättiin johtavan uuteen sotaan.

• Saksa valtasi Tanskan ja Norjan. Samalla Suomi ja Ruotsi eristettiin länsiliittoutuneista.

• Ranskan valtauksen jälkeen Saksa ryhtyy suunnittelemaan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksa lähestyy Suomea ja tarjoaa liittolaisuutta sekä koston mahdollisuutta. Suomi tarttuu tarjoukseen ja liittoutuu Saksan kanssa, vaikka virallista liittolaissopimusta ei laaditakaan.

• Pohjois-Suomeen, erityisesti Lappiin, saapuu vahvoja saksalaisia sotajoukkoja.

• Saksa myös vahvistaa Suomen armeijaa merkittävillä aselähetyksillä. Suomella on jatkosodassa enemmän raskaita aseita, kuten panssarivaunuja, lentokoneita ja tykkejä.

Jatkosota

• Saksa hyökkää Neuvostoliittoon, operaatio Barbarossa alkaa. Suomi ja Suomessa olevat saksalaiset joukot eivät heti aloita hyökkäystä, vaikka ovatkin rajalla valmiina sotaan.

• Neuvostoliitto pommittaa Suomen kaupunkeja. Suomi julistaa uuden sodan alkaneen ja hyökkäys aloitetaan 25.6.1941.

• Neuvostoliiton päärintama on etelässä Saksaa vastaan. Suomella on omalla rintamallaan ylivoima. Hyökkäykset sujuvat hyvin ja talvisodassa menetetyt alueet vallataan takaisin.

• Hyökkäys ei pysähdy vanhalle rajalle, vaan jatkuu Itä-Karjalaan. Monet ryhtyvät haaveilemaan Suur-Suomesta.

• Saksalaisten hyökkäykset pohjoisessa eivät suju hyvin. Murmansk jää valloittamatta.

• Syksyllä Petroskoi ja Itä-Karjala on vallattu. Hyökkäys pysähtyy ja puolustuslinjoja ryhdyttään rakentamaan - asemasota alkaa.

Tehtävä 6

Määrittele omin sanoin vihkoosi seuraavat termit:

• Kauttakulkuoikeus

• Mainilan laukaukset

• Välirauha

• Konepistooli

• Asemasota

• Lotta Svärd